Siirry pääsisältöön

Määritelmiä

☉ Hyljeksitty tieto

Kaikki ne länsimaisen kulttuurin perinteet, ajatukset ja käytänteet, jotka valistuksen ajan älymystö hylkäsi väärinä tai tolkuttomina.
Hanegraaff, Wouter J., Esotericism in Western Culture — Counter-Normativity and Rejected Knowledge, 2025

Mystiikka

Mystiikka on uskonnollisen kokemuksen syventämiseen erikoistunut ajattelu- ja toimintatapa. Siihen kuuluu uskonnollisen kokemuksen työstäminen intensiiviseksi suhteeksi peritodellisuuden kanssa. Kyseessä on siis uskonnon intensiivisempi muoto, joka on kuitenkin emouskonnon kannalta hyväksyttävää. Monissa uskonnoissa mystiikka on luonteeltaan myös esoteerista ja rajoittuu siksi pikemminkin harvojen kuin suurten joukkojen pariin.
Ariel, David S., The Mystic Quest — An Introduction to Jewish Mysticism, 1988

Normatiivisuuden vastaisuus

Ohjelma, jonka tarkoituksena on osoittaa, että tavallisesti normaaliksi kokemamme saattaa sittenkin olla heijastumaa piilonormista, johon tulisi suhtautua kriittisesti eikä pitää itsestään selvänä.
Hanegraaff, Wouter J., Esotericism in Western Culture — Counter-Normativity and Rejected Knowledge, 2025

Prīscus a um

aikaisempi, entinen; — vanha, muinainen, vanhanaikainen.
Linkomies, Edwin, Latinalais-suomalainen sanakirja, 1981

Teosofia

Poikkeuksellisen illuminaation —siis ei ilmoituksen— kautta saatu välitön tieto Jumalasta. Varsinkin syvällinen ymmärrys Jumalan ajatustoiminnasta sekä Jumalan ominaisuuksien välisistä suhteista.
Webster's Dictionary, 1875

Uskonto

Yksilöiden ja ryhmien vakava, sosiaalinen asennoituminen siihen mahtiin ja niihin mahteihin, joiden he viime kädessä uskovat säätelevän heidän pyrkimyksiään ja kohtaloitaan.
Pratt, James Bissett, The Religious Consciousness. A Psychological Study, 1920

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Esoterismi länsimaisessa kulttuurissa — normatiivi­suu­den vastaisuus ja hyljeksitty tieto

⨁ Otsikko on käännös keväällä 2025 ilmestyneen teoksen nimestä Esotericism in Western Culture — Counter-Normativity and Rejected Knowledge . Se on Amsterdamin yliopiston professori Wouter Hanegraaffin uusiksi kirjoittama ja laajennettu laitos vuoden 2013 teoksesta Western Esotericism: A Guide for the Perplexed , jonka tekijä nyt julistaa vanhentuneeksi. En ole vuoden 2013 laitosta lukenut, joten en osaa sanoa olisiko se saanut minussa aikaan samanlaisia väristyksiä — mutta tätä uutukaista en saanut laskettua käsistäni. Minua vuotta vanhempi kirjoittaja on kiistatta hengenheimolaiseni ja professorina auktoriteetti, johon voin tukeutua. Esoterismi ≈ hyljeksitty tieto Määriteltyään ensimmäisessä luvussa esoterismin Hanegraaff tiivistää toiseen lukuun hyljeksityn tiedon historian. Hän tuntee kentän luonnollisestikin huomattavasti laajemmin kuin minä, mutta niissäkin aiheissa, jotka väitän tuntevani hyvin, hänen käsittelynsä sai minut huudahtamaan: "Juuri niin! Tuolla tavalla min...

Lähtökohta

⟠ Ἀλλ' οὔτ' ἀπολέσθαι τὰ κακὰ δυνατόν, ὦ Θεόδωρε ‑ ὑπεναντίον γάρ τι τῷ ἀγαθῷ ἀεὶ εἶναι ἀνάγκη ‑ οὔτ' ἐν θεοῖς αὐτὰ ἱδρῦσθαι, τὴν δὲ θνητὴν φύσιν καὶ τόνδε τὸν τόπον περιπολεῖ ἐξ ἀνάγκης. διὸ καὶ πειρᾶσθαι χρὴ ἐνθένδε [b] ἐκεῖσε φεύγειν ὅτι τάχιστα. φυγὴ δὲ ὁμοίωσις θεῷ κατὰ τὸ δυνατόν· ὁμοίωσις δὲ δίκαιον καὶ ὅσιον μετὰ φρονήσεως γενέσθαι. Voi Theodoros, ei pahaa voi saada häviämään. Hyvälle täytyy aina olla olemassa jokin vastakohta. Se ei voi asustaa jumalien joukossa, joten sen on pakko oleilla ihmisluonnossa ja täällä maailmassa. Siksi täytyy yrittää paeta [b] täältä sinne niin pian kuin suinkin. Pakeneminen taas on kehittymistä mahdollisimman suuressa määrin jumalan kaltaiseksi, ja jumalan kaltaiseksi tuleminen on tulemista oikeamieliseksi ja hurskaaksi ja järjen mukaiseksi. Platon, Tht. 176a6–b3. Καὶ οὗτος θεῶν καὶ ἀνθρώπων θείων καὶ εὐδαιμόνων βίος, ἀπαλλαγὴ τῶν ἄλλων τῶν τῇδε, βίος ἀνήδονος τῶν τῇδε, φυγὴ μόνου πρὸς μόνον. καί – ja ; οὗτος αὕτη τοῦτο – t...

Historia toistaa itseään

✡ On mielenkiintoista huomata, että melkein kaikki, mitä kriittisesti suuntautuneet juutalaiset rationalistit ovat sanoneet Zoharin kirjoittajasta, Mooses Leonilaisesta, ovat samanhenkiset kristityt kirjoittajat sanoneet lähes sanasta sanaan siitä merkittävästä bysanttilaisesta mystikosta, joka omaksui Apostolien teoista 17:34 nimen Dionysios Areopagita ja joka kirjoitti 500-luvun taitteessa. Itse asiassa tekstien välinen yhtäläisyys ylittää Leonilaisen ja Areopagitan nerouden ja luonteen asettamat rajat. Kristillisen ja juutalaisen mystiikan historioissahan heidän asemansa on hämmästyttävän samanlainen. Scholem, Gershom, Major Trends in Jewish Mysticism, New York NY, Schocken Books, 1974